Tänään lähdimme aamulla (hammaslääkärin jälkeen, 800 €) kesäkukkapuutarhalle, josta on tilattu kukat asuinkunnan istutuksiin. Olen suunnitellut istutukset jo ennen vuodenvaihdetta ja nyt käytiin vielä sopimassa vaihdoista, toimituspäivistä ym.ym.
Käynti oli ihan romanttinen, kun samalla puutarhalla tapasin mieheni yli 20 vuotta sitten. Sen kunniaksi tähän pari kukkakuvaa. Olimme siis molemmat opiskelemassa siellä. Tapasin siellä myös entisen opettajani. Ainoa, joka oli jäljellä, muut sen aikaiset on jo eläkkeellä.
Toin kotiinkin valkoisen ruukkukallan, persiljan, sekä vihreää ja punaista basilikaa. Niin ja töihin gerberan. Kotimatkalla pysähdyimme Riihimäen lasimuseoon. Siellä sai kokea iloisia jällennäkemisiä esim. sinappilasien ja jaffapullojen kanssa. Eniten kiinnosti nämä isot vanhat 1800-luvun lopun muottipuhalletut, ilmeisesti viinapullot, joita itsellänikin on muutama. Niissä on vinot kaulat ja ilmakuplia lasin sisällä.
Lisäksi oli uutta upeaa värikästä lasia. Mikä se on se olo, kun tulee ulos jostain tuollaisesta paikasta, missä on hiljaista ja rauhallista ja on saanut katsella rauhassa jotain kaunista ja hienoa. Vaikka taidenäyttelystä tai nyt lasimuseosta. On ikään kuin "valaistunut" olo. Jos joku taiteilija sattuisi lukemaan tuon lauseen niin olisi varmaan kovasti tyytyväinen. Nuo värikkäät kiekurat on siis lasivaaseja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti