Töissä on ollut parina päivänä vähän yhteenottoa esimiehen kanssa. Tai oikeastaan olen antanut tulla tekstiä sieluni kyllyydestä ja voi että on tuntunut hyvälle. Tämä on ollut aivan oikeutettua reagointia siihen syrjimiseen ja epäoikeudenmukaisuuteen, mitä me naiset saamme kokea tällä insinöörijohtoisella työpaikalla. Eikä esimiehellä kyllä ollutkaan oikein mitään, millä puolustautua, muuta kuin vierittämällä vastuuta seuraavan esimiehen suuntaan. No, se siitä. Luulenpa ettei mikään muutu. Tähän nyt rauhottumiskuva:
Noin!Eilen illalla olin kyllä sitten niin kiihtyneessä tilassa, että join 3 (aika isoa) lasia punaviiniä ja se kyllä nyt vähän tuntuu. Punkku on semmosta.
Viikonloppun taidan pestä kanoottini, jonka ostin käytettynä talvella. En ole koskaan moisessa värkissä istunut, mutta ei kai se ihan ylivoimaista voi olla. Se on kaksikkokajakki, niin voin ottaa pelastajan mukaan. Mietin,että kannattaisikohan sitä kokeilla jossain pienellä lähijärvellä ensi alkuun. On tässä pikkunen jokikin, mutta sen olematon virtaus näyttää mielikuvissani Niagaralta, kun kuvittelen itseni sinne huitomaan melalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti