Jättikukka ja ärsytyksen aiheita...

Ensimmäistä kertaa elämässäni olen onnistunut talvettamaan kasvin viileässä. Siis niin, että se lähtee vielä keväällä kasvamaan. Johtuu ehkä osittain siitä, että eipä ole pahemmin ollut talvetuspaikkaa.
Nyt pidettiin autotallissa lämmöt päällä. Niin pienellä, että kyllä välillä meni pakkasen puolelle, mutta kasvipa kesti.

Kasvi on nimeltään Newbiscus, suomenkielistä nimeä en vielä ole nähnyt. Ilmeisesti Hibiscuksen sukulainen, kun on habitukseltaan niin samankaltainen.
Mutta kukka!!!!!!

Löysin omani viime kesänä puutarhanäyttelystä. Sen kukinta oli jo ohi ja kasvi oli leikattu matalaksi. Hintakin oli siis vain 3  €. Näyttelyssä oli kyllä yksi yksilö kukassa näytillä, että tiedän, ettei kuva yläpuolella ole photoshopattu : )

Mielestäni kukka ei todellakaan ole kaunis. Onpahan vaan erikoisuus!

Vaikka vielähän peli ei ole pelattu. Kukka on ns. terassikasvi, eli viihtyy kesällä ulkona, mutta suojassa ja ehkä parhaiten isossa ruukussa terassilla. Sade olisi varmaan tuhoisa itse kukalle.

Mutta ennenkun saan kukkani kasvatettua kukkivaksi ja niin pitkälle, että sen voi ilman hallanpelkoa viedä ulos, voi vielä paljon sattua!

Minua on muuten ärsyttänyt suunnattomasti eräs asia. (Minua ärsyttävät usein monet asiat) Tänään luettiin taas lehdestä kuinka kaksi isoäitiä on saanut karkoituksen maasta. Julmat virkamiehet!!!
Mikä ihme siinä on, että kun nainen tulee vanhaksi tai ei edes välttämättä kauhean vanhaksi, aletaan hänestä puhua, niin kuin ei menisi enää ihan täysillä. Ikään kuin hänestä tulisi jotenkin avuttomampi, tyhmempi, epänainen, joka vaatii holhousta! Ja lakkaako nainen olemasta itsenäinen nainen siinä vaiheessa kun tulee lapsenlapsia?

Eipä silti. Löytyy kasapäin naisia, jotka ilomielin asettuvat muiden paapottavaksi ja heittäytyvät avuttomaksi että enhän minä vanha ihminen ymmärrä.
Onko niin, että kun nainen ei enää ole parhaassa "naimaiässä", jolloin miehet ovat hänestä kiinnostuneita, ei hänellä ole muutakaan arvoa.
Miksei lehdessä lue, että isoisä on karkotettu maasta! Voi parkaa!
TAI jos isoäideille kuuluu jotain oikeuksia, joista ei mulle ole kerrottu, se on suuri vääryys. Näin kolmen lapsen isoäitinä mua ei ainakaan saa karkottaa maasta! Mistään maasta!
Mitäs jos teen jonkun pienen rikoksen, saako isoäidin laittaa vankilaan. Tähänhän liittyy vaikka mitä mahdollisuuksia.

Toivon todella,että kukaan ei käsitä kirjoitusta väärin ja luule,etten pidä isoäitejä tärkeinä. Protestoin vaan  sitä vastaan että sanasta mummo on tullut synonyymi kaikelle avuttomuudelle, tyhmyydelle ym.
Suosittelen kaikille luettavaksi Vappu Taipaleen Isoäiti- kirjaa. Sen mukaan mummous on arvokas yhteiskunnalinen voimavara.