Tässä tämä vihdoin on. Ei sen teleminen nyt niin kauheasti aikaa vienyt, mutta tuntui välillä puuduttavalle. Tosin virkkasin välillä yhden tunikan ja neuloin 4-vuotiaalle paidan
Vähän hassusti tämän kanssa kyllä kävi. Mulla ei ollut ohjetta, kuuntelin vaan, mitä työkaveri kertoi ja koko meni jotenkin ohi korvien. Nyt kun peitto on valmis, selvisi, että peitto oli ohjeessa 6*7 tilkkua, eli yhteensä 42. Muistin että 7*10, eli virkkasin sitte 70 tilkkua.
Ihan hyvä. Ei mikään ole niin ärsyttävää, kun nafti peitto, jota yrittää venyttää jaloilleen.
Laitoin vielä hapsut päihin.
Kuten kuvista näkyy, mäyris rakastui peittoon ja kuvaa ei saanut otettua ilman koiraa.
Laitoin tämän viimeisenkin kuvan, vaikkei se ole tallentunut kokonaan. Junna haki vielä oman mansikkansa, jota ei syö, vaan kanniskelee, peiton päälle. Siinä hän vieressä katsoo, että se on hyvä paikka mansikalle!
Tiedossa pitkästä aikaa muuta kuin työtä viikonlopuksi. Lähdetään naisporukalla Imatralle viikonlopuksi. En olekaan koskaan käynytkään. Tiedossa juttelua, saunomista ja lauantaina terassikierros.
2 kommenttia:
Mä olen sitä mieltä, että isompi on aina parempi, joten hyvä vaan, että teit peitosta isomman;)
Viikonloppusuunnitelmat kuulosti todella mukavalle & rentouttavalle:)
Hieno peitto, ei siitä pienestä olisi ollut lämmikkeeksi ;-) Kyllä koiruus hyvän päälle ymmärtää.
Lähetä kommentti