Lomaa odotellessa

Juhannus sujui suhteellisen rauhallisesti. Eilen kävimme vielä siskoni haudalla, ennen kun veimme äitini bussille. Ihanaa oli tavata juhannuksena siskontyttöni, joka nuoresta iästään huolimatta on jo kolmevuotiaan äiti.

Siskontyttöni kertoi olevansa tosi ihmeissään lääkäreiden toiminnasta. Hän on ollut tietysti ihan sokissa, masentunut ja tolaltaan äitinsä itsemurhan jälkeen ja lääkärit ovat määränneet hänelle sellaisen lastin vahvoja rauhottavia ja unilääkkeitä, että niillä saisi hengen pois koska tahansa.

Sikontyttöni on sanonut lääkäreille, ettei halua käyttää niitä, mutta vastaus on, että laitetaan nyt varmuuden vuoksi vielä tätä ja tätä.

No, onneksi tyttö näyttää pärjäävän oman kivan miehensä ja isänsä turvin. (Ja ehkä vähän minunkin.)

Laitan tähän kuvia vanhoista huonekaluistani, joista tykkään ihan kauheasti.

Tässä ensin vanha peili, joka on ollut Loviisalaisessa parturiliikkeessä joskus 1900-luvun alkupuolella. Peiliin on kuulunut alaosana vaalea marmoritaso, joka on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Yläosan koristeita puuttuu, mutta osat ovat minulla kuitenkin tallessa. Tekisi mieli korjauttaa peili, mutten uskalla edes ajatella mitä se tulisi maksamaan. Peilin reunaan nojaa diggeridoo, joka on vähän asiaton tässä kuvassa, enkä saa siitä sitäpaitsi pihaustakaan, vaikka kuinka puhkun, mutta onpahan kaunis esine sekin.

Tässä vanha talonpoikaistuoli, jonka luulen olevan itse tehty. Se on myös vanha ja peräisin sellaisesta harmaasta vanhasta torpasta 1700-1800 luvulta. Tuoli on kasattu puutapeilla.

Tämä vanha kaappi on saman torpan aitan vintiltä. Ikää en osaa arvioida, mutta kaunis se on. Toisella sivulla riippuva esine on sokeritoppasakset. Välillä huomaa, että aika paljon kauniita esineitä ja astioita on kerääntynyt, mutten oikein hallitse niiden esille laittamista.

Joissain blogeissa näkee tosi kauniita sisustuksia, joissa huonekalut ja esineet on kaikki maalattu valkoisiksi, mutta mulle ei tulisi mieleenkään alkaa vanhoja arvokkaita esineitä alkaa maalaamaan. Ehkä olen niin vanha, että muistan sen kun 60-70 luvuilla kaikki vanhat huonekalut maalattiin punaisiksi ja vihreiksi ja sitten huomattiin myöhemmin, miten vanhat kauniit esineet on pilattu, kun se `muoti` meni ohi.

En toki halua moittia teitä valkoseksi maalaajat. Jälki on tosi kaunista ja onhan se nyt eri valkoisena kuin punaisena. Kukin tavallaan!

Tähän vielä kranssi, jonka sain eilen valmiiksi. Kuivatin orkidean kukat ja daalian silicageelissä. Sen jälkeen sulatin kiintää parafiinia ja kastoin kuivat kukat siihen. Näin kukista pitäisi tulla myös ulkoilman kestävät.